sunnuntai 27. elokuuta 2017

jakopään huolto


Tehtävänä oli tehdä jakopään huolto asiakkaan autoon, mutta koululle ei ollut tullut sopivia töitä, joten teimme sen harjoitusmoottoriin.

Aloitimme kiinnittämällä moottorin telineeseen, jotta sitä olisi helpompi käsitellä. Se oli erittäin vaikeaa, sillä moottoria ei saanut sivusta kiinni, joten jouduimme tekemään omia viritelmiä jotta saimme moottorin asentoon, jossa vauhtipyörä mahtuu pyörimään. Moottorissa ei ollut apulaitehihnaa eikä sen hihnapyöriä. Sen jälkeen irroitimme ylimääräiset muovisuojat, puolat ja tulpat, jotta moottori pyörisi kevyemmin.


















ja sen jälkeen vielä jakopään kotelon ja nokka-akselin takasuojakannet.


















Sitten kiersimme moottorin 1. sylinterin yläkuolokohtaan ja katsoimmme ajoitusmerkit kohdalleen.
Kuvassa ajoitusmerkit punaisilla pisteillä. Tässä vaiheessa yleensä laitetaan lukitustyökalut kiinni, mutta koska koululla ei ollut niitä, jouduimme tekemään näppituntumalla.

Koska tässä vaiheessa emme/en tajunnut katsoa vauhtipyörän merkkiä kohdalleen, jouduimme ajoittamaan koko moottorin uudestaan. Hyvä opetus ainakin :D siitä lisää lopussa.

Tämän jälkeen irroitimme hihnan ja kiristimen.

















Jakopään hihnan vaihdon yhteydessä yleensä vaihdetaan myös vesipumppu ja hihnapyörät.
Tämän jälkeen katsoimme ajoitusmerkit kohdalleen, ja laitoimme hihnan paikalleen vastapäivään, ensin laittamalla kiristimen hollilleen ja laittamalla hihnan kohdilleen. Sen jälkeen kiristimen kiristys asetus väännetään niin kireälle kuin saadaan, ja kiristettiin kiristin 23 momenttiin.


Sen jälkeen vielä tarkistimme, ettei hihnalle jäänyt löydiä kohtia. Tässä vaiheessa huomasimme, että ajoituksemme heitti 1 hampaalla. Tästä johtuen jouduimme purkamaan nokka-akselit paketteina irti ja katsomaan ajoitukset kohdilleen venttiilien painimista. Jouduimme myös tiputtamaan moottorin, koska meilä ei alunperin ollut vauhtipyörää kiinni. Tämän jälkeen ajoitus meni kohdilleen, ja kasasimme kaikki momenttiin päinvastaisessa järjestyksessä.























keskiviikko 23. elokuuta 2017

Kytkimen korjaus

Tehtävssä käymme läpi miten kytkin puretaan ja miten rikkinäinen kytkin oireilee ajossa. Teimme työn harjoitusmoottoriin, joten kytkimen oireilua emme voinut tarkistaa. Aloitetaan purkamisesta.

                                                 Ensin otimme vaihteiston pakettina irti.



                                      sitten irroitimme kytkimen painelevyn ja kytkinlevyt.




Kuten kuvista huomaa, levyjen pinnat ovat kuluneet aika pahasti. Tämä johtaa kytkimen luistamiseen.























sen jälkeen irroitimme vauhtipyörän. Kannattaa katsoa, että vauhtipyörän ohjaustappi tulee samalle paikalle kuin irroittaessa. Tässä vaiheessa tarkistetaan, että kampiakselin tiiviste ei ole vuotanut vauhtipyörän puolelle.


Tämän jälkeen laitetaan vauhtipyörä kiinni oikeassa asennossa, ja sen jälkeen kohdistetaan kytkinlevyt kytkimen keskitystyökalulla ja kiristetään painelevyn ruuvit.

















Kun tämä paketti on kasassa, tarkistetaan vielä kytkimen painelaakeri. Kuvan painelaakerissa on selvät kulumat/hakkaumat, ja se kuuluisi vaihtaa. Painelaakeri oireilee laatikon kohinana, kun kytkin on laskettu alas.















torstai 17. elokuuta 2017

Nelivetojärjestelmät


Neliveto järjestelmiähän on 3 erilaista; Torsen, Visko ja Haldex.
Neliveto auto eroaa kaksivetoisesta siten, että moottorin tehoa jaetaan kaikille 4 pyörälle tarpeen mukaan. Siinä teho on jaettu 2 eri kardaanikselilla.
Nelivetoisissa autoissa on keskitsauspyörästö, jotta etu- ja takaakselin voimanjaosta saadaan ei-kiinteä, jolloin sitä voidaan ajaa esim. asfaltilla niin, ettei auto käänny kankeasti.




                             Kuvassa viskokytkimellinen keskitasauspyörästö ja lamellilevyt


Nelivetoisella autolla ei ole jarrutuksessa eroja kaksivetoiseen autoon, mutta nelivetoisissa autoissa on katsastuksessa jarrudynamometrissä rajoituksia, ja joitain nelivetoisia autoja ei voi testata ollenkaan dynamometrillä riippue järjestelmän toiminnasta ja sähkökomponenteista.

huollosta sen verran, että osassa nelivetoisista malleista vaihteistoöljyille on oma vaihtoväli, joten pieniä lisäkustannuksia. ja aina kun on enemmän tekniikkaa, on enemmän hajoavia osia.


Torsen-tasauspyörästö


Torsen tulee lyhenteestä Torgue sensing, joka tarkoittaa vääntöä tuntevaa. Torsen on mekaaninen tasauspyörästö, joka perustuu kierukka- ja hammaspyörien toimintaan. Voima johdetaan kytkimelle putkiakselin kautta tasauspyörästön kuorelle, joka pyörittää kierukkapyöriä. Kierukkapyörät jakavat voiman etu- ja taka-akselin välillä ja ovat yhteydessä toisiinsa hammaspyörillä. Jos akselit yrittävät pyöriä eri nopeutta, hammaspyörät välittävät voimaa hitaammin pyörivälle akselille. Eli Torsen-tasauspyörästö välittää väännön toisen akselin pitäville pyörille siltä pyörältä, jolla pitoa ei ole. Torsenin voimanvälitys suhdetta voidaan muuttaa kierukka- ja hammaspyörästön suunnittelulla tarvittaessa pelkästään etu- ti taka-akselille. Torsen on toimintanopeutensa suhteen nopeampi kuin viskokytkin.Torsenin huono ominaisuus on, että kun toinen akseli on ilmassa, voima menee täysin hukkaan. Sama voi käydä jäällä, kun akselin pito ei riitä tuottamaan tarpeeksi isoa momenttia Torsenin lukitukseen.


                                            Kuvassa Torsen-tasauspyörästön räjäytyskuva
                                               Eriteltyinä rattaat, Kitkalevyt ja kuori etc.




Visko kytkin




Viskokytkin perustuu öljyn sitkistymiseen lamellilevyjen välissä. Viskokytkin toimii ilman erillistä tasauspyörästöä. Kytkimen kuoren sisällä on peräkkäisiä lamellilevyjä, joista joka toinen on kiinni ulkokuoressa, joka on kiinnitetty ulostuloakseliin, ja joka toinen sisääntuloakselissa. Kun akseleiden pyörimisnopeusero kasvaa, levypakan silikoniöljy lämpenee. silikoniöljy on sopivaa viskositeettiominaisuuksiltaan muuttuakseen lämmetessään melko jäykäksi. Näin sisään-ja ulostuloakselit kytkeytyvät toisiinsa levyjen ja öljyn paineen avulla. Päinvastoin, kun pyörimisnopeudet tasoittuvat, neste muuttuu takaisin juoksevaksi. Viskon lukkiutumisominaisuuksia voidaan muuttaa lamellilevyjen määrällä, niiden urituksella, , rei'ityksellä sekä kytkimessä käytettävän öljyn ominaisuuksilla ja määrällä. Viskokytkin on yleensä etuvetoinen, ja sillä saadaan max. 50/50 suhde akselien välille. Viskokytkimen ongelmia ovat välillä epätasainen toiminta ja se, että sitä ei voida hinata toinen akseli ilmassa. Epätasainen toimnta johtuu siitä, että se on täysin riippumaton järjestelmän ulkopuolisesta ohjauksesta. Lisäksi sen toiminta saattaa joskus olla hidasta, mikä voi aiheuttaa ennen viskon kytkeytymistä joskus ali- tai yliohjautuvan käytöksen. Viskokytkin on hyvä siinä mielessä, että se vaatii vähäistä huoltoa yksinkertaisen rakenteensa ansiosta.


                           Kuvassa viskokytkin koko pakettina, sisällä näkyy lamellilevyt ja akselit.


Haldex-kytkin


Haldex-kytkin on näistä ainut, joka on elektronisesti ohjattu. Se perustuu lamelikytkimen tavoin hydraulipaine-eroon, mutta esipaine luodaan pienellä sähköpumpulla. Varsinainen käyttöpaine luodaan edelleen hydraulipumppujen pyörimisnopeuserolla. Järjestelmä on täysin sähköisesti säädettävä ja se toimii venttiilien avulla. Haldex-kytkin on normaaliolosuhteissa etuvetopainotteinen suhteella 90/10. Haldexin etuna on se, että kun sitä ohjataan elektronisesti, ABS-, ajonvakautus- ja luistonestojärjestelmä saadaan toimimaan normaalisti, kun ne eivät riipu täysin akselien nopeuseroista. Haldex-kytkimellisiä nelivetoja voi myös hinata ilman rajoituksia, ja jarrutustehon voi testata jarrudynamolla.


          Kuvassa Haldex-kytkin paketti                                       Kuvassa lueteltu Haldex:in komponentit




















Kiinteä keskilukko



Tasauspyörästön lukkoa käytetään lähes aina traktoreissa ja kuorma-autoissa, sekä joissain maastoautoissa ja henkilöautoissa. Lukkoja on kahdenlaisia, automaattisesti pääälle kytkeytyviä sekä kuljettajan erillisellä kytkimella kytkettäviä. Pääosin helkilöautoissa on aina kitkalukko.
4-vetoisista ajoneuvoista löytyy myös etu- ja taka-akselin välistä toiminnaltaan vastaava vääntömomentin tai pyörimisnopeuksien eroa rajoittava osa. Normaalisti ajettaessa tasauspyörästö antaa kaiken voiman sille pyörälle, jolla on vähemmän kitkavastusta tienpinnasta. Eli kun tullaan jäälle, ja toinen pyörä menettää pidon, tasauspyörästö välittää kaiken voiman tälle pyörälle joka sutii, ja tässä ei ole mitään järkeä. Tasauspyörästön lukolla saadaan molemmat puolet vetävästä akselista pyörimään samaa nopeutta, jolloin jos toisella pyörällä on pito ja toinen sutii, autoa on mahdollista vielä hallita toisella puolella akselista, ja se myös hidastaa sutivan pyörän pyörintänopeutta, joka tällöin voi saada pidon takaisin. Tasauspyörästön lukossa on myös ongelmia. Sitä ei voi käyttää jyrkissä käännöksissä, koska se ei pysty tällöin tasaamaan pyörintänopeuksia. Silloin tasaus tapahtuu renkaan ja tienpinnan välillä. kun renkaat tällöin pyörivät eri nopeuksilla, ja jos tienpinta on isokitkaista materiaalia, renkaat joko pakkosutivat tai tasauspyörästö ei kestä ja hajoaa liikarasituksessa.

Detrot locker tasauspyörästön lukko 8.8" 31-urainen.        Räjäytyskuva tasauspyörästön lukosta


















Tehnyt Joel, Hisham, Silja

keskiviikko 16. elokuuta 2017

Vetonivelen korjaus

Teimme työn ensin asiakkaan vetonivelestä, ja sen jälkeen koulun harjoitus vetonivelestä.


Ensin aloitimme ottamalla suojakumin klemmarit irti, ja siirtämällä suojakumin sivuun.





















Sen jälkeen putsasimme niveltä hieman ja tarkistimme, onko nivelessä ulkopuolista sokkaa. tässä tapauksessa ei ollut. Sen jälkeen koska asiakkaalla ei ollut akselin mutteria mukana, naputtelimme nivelen irti akselista lyömällä nivelen sisäkehään hienovaraisesti.
               
                                                         Kuvassa nivel juuri irronnut
Sen jälkeen putsasimme nivelen sisäosat ja akselin rasvasta.
Sen jälkeen purimme nivelestä sisäkehät ja kuulat irti, ja merkkasimme maalitussilla kaikki, jotta saamme sen kasattua samoille paikoille. Otimme myös akselista vanhan suojakumin pois ja putsasimme sen.

Asiakkaan nivelestä löytyi selviä hakkaumia/kulumia nivelen sisäpuolen kuulan rei'istä. 


Työ jäi kesken koska asiakas saa tulla itse katsomaan, mitä osalle tehdään. Jatketaan koulun harjoitusnivelestä. Sen puraminen oli kaikilla muilla tavoin samanlainen, mutta siinä oli ulkopuolelta irroitettava sokka. Levitimme sokkaa sokkapihdeillä, ja nivel tipahti nätisti käsiin.

Paketin kasaus. Laitoimme kuulat ja sisäkehät kiinni merkkien mukaan, ja tarkistimme, että se liikkuu normaalisti. Sen jälkeen laitoimme ensin suojakumin akselille, ja nivel perään. Sen jälkeen laitoimme puolet akselirasvasta niveleen ja kuulalaakereille, ja puolet suojakumin sisään.


Sitten laitoimme suojakumin hollilleen ja laitoimme klemmarit kiinni klemmaripihdeillä, ensin pienempi ja sitten isompi. Kannattaa ennen tätä varmistaa, ettei akselilla ja nivelen päällä suojakumin urassa ole akselirasva. Muuten klemmarit liusuvat irti, ja suojakumin sisälle pääsee hiekkaa ja pölyä.

Tämän jälkeen vetoakseli on valmis kiinnitettäväksi paikalleen.