Neliveto järjestelmiähän on 3 erilaista; Torsen, Visko ja Haldex.
Neliveto auto eroaa kaksivetoisesta siten, että moottorin tehoa jaetaan kaikille 4 pyörälle tarpeen mukaan. Siinä teho on jaettu 2 eri kardaanikselilla.
Nelivetoisissa autoissa on keskitsauspyörästö, jotta etu- ja takaakselin voimanjaosta saadaan ei-kiinteä, jolloin sitä voidaan ajaa esim. asfaltilla niin, ettei auto käänny kankeasti.
Kuvassa viskokytkimellinen keskitasauspyörästö ja lamellilevyt
Nelivetoisella autolla ei ole jarrutuksessa eroja kaksivetoiseen autoon, mutta nelivetoisissa autoissa on katsastuksessa jarrudynamometrissä rajoituksia, ja joitain nelivetoisia autoja ei voi testata ollenkaan dynamometrillä riippue järjestelmän toiminnasta ja sähkökomponenteista.
huollosta sen verran, että osassa nelivetoisista malleista vaihteistoöljyille on oma vaihtoväli, joten pieniä lisäkustannuksia. ja aina kun on enemmän tekniikkaa, on enemmän hajoavia osia.
Torsen-tasauspyörästö
Torsen tulee lyhenteestä Torgue sensing, joka tarkoittaa vääntöä tuntevaa. Torsen on mekaaninen tasauspyörästö, joka perustuu kierukka- ja hammaspyörien toimintaan. Voima johdetaan kytkimelle putkiakselin kautta tasauspyörästön kuorelle, joka pyörittää kierukkapyöriä. Kierukkapyörät jakavat voiman etu- ja taka-akselin välillä ja ovat yhteydessä toisiinsa hammaspyörillä. Jos akselit yrittävät pyöriä eri nopeutta, hammaspyörät välittävät voimaa hitaammin pyörivälle akselille. Eli Torsen-tasauspyörästö välittää väännön toisen akselin pitäville pyörille siltä pyörältä, jolla pitoa ei ole. Torsenin voimanvälitys suhdetta voidaan muuttaa kierukka- ja hammaspyörästön suunnittelulla tarvittaessa pelkästään etu- ti taka-akselille. Torsen on toimintanopeutensa suhteen nopeampi kuin viskokytkin.Torsenin huono ominaisuus on, että kun toinen akseli on ilmassa, voima menee täysin hukkaan. Sama voi käydä jäällä, kun akselin pito ei riitä tuottamaan tarpeeksi isoa momenttia Torsenin lukitukseen.
Kuvassa Torsen-tasauspyörästön räjäytyskuva
Eriteltyinä rattaat, Kitkalevyt ja kuori etc.
Visko kytkin
Viskokytkin perustuu öljyn sitkistymiseen lamellilevyjen välissä. Viskokytkin toimii ilman erillistä tasauspyörästöä. Kytkimen kuoren sisällä on peräkkäisiä lamellilevyjä, joista joka toinen on kiinni ulkokuoressa, joka on kiinnitetty ulostuloakseliin, ja joka toinen sisääntuloakselissa. Kun akseleiden pyörimisnopeusero kasvaa, levypakan silikoniöljy lämpenee. silikoniöljy on sopivaa viskositeettiominaisuuksiltaan muuttuakseen lämmetessään melko jäykäksi. Näin sisään-ja ulostuloakselit kytkeytyvät toisiinsa levyjen ja öljyn paineen avulla. Päinvastoin, kun pyörimisnopeudet tasoittuvat, neste muuttuu takaisin juoksevaksi. Viskon lukkiutumisominaisuuksia voidaan muuttaa lamellilevyjen määrällä, niiden urituksella, , rei'ityksellä sekä kytkimessä käytettävän öljyn ominaisuuksilla ja määrällä. Viskokytkin on yleensä etuvetoinen, ja sillä saadaan max. 50/50 suhde akselien välille. Viskokytkimen ongelmia ovat välillä epätasainen toiminta ja se, että sitä ei voida hinata toinen akseli ilmassa. Epätasainen toimnta johtuu siitä, että se on täysin riippumaton järjestelmän ulkopuolisesta ohjauksesta. Lisäksi sen toiminta saattaa joskus olla hidasta, mikä voi aiheuttaa ennen viskon kytkeytymistä joskus ali- tai yliohjautuvan käytöksen. Viskokytkin on hyvä siinä mielessä, että se vaatii vähäistä huoltoa yksinkertaisen rakenteensa ansiosta.
Kuvassa viskokytkin koko pakettina, sisällä näkyy lamellilevyt ja akselit.
Haldex-kytkin
Haldex-kytkin on näistä ainut, joka on elektronisesti ohjattu. Se perustuu lamelikytkimen tavoin hydraulipaine-eroon, mutta esipaine luodaan pienellä sähköpumpulla. Varsinainen käyttöpaine luodaan edelleen hydraulipumppujen pyörimisnopeuserolla. Järjestelmä on täysin sähköisesti säädettävä ja se toimii venttiilien avulla. Haldex-kytkin on normaaliolosuhteissa etuvetopainotteinen suhteella 90/10. Haldexin etuna on se, että kun sitä ohjataan elektronisesti, ABS-, ajonvakautus- ja luistonestojärjestelmä saadaan toimimaan normaalisti, kun ne eivät riipu täysin akselien nopeuseroista. Haldex-kytkimellisiä nelivetoja voi myös hinata ilman rajoituksia, ja jarrutustehon voi testata jarrudynamolla.
Kuvassa Haldex-kytkin paketti Kuvassa lueteltu Haldex:in komponentit
Kiinteä keskilukko
Tasauspyörästön lukkoa käytetään lähes aina traktoreissa ja kuorma-autoissa, sekä joissain maastoautoissa ja henkilöautoissa. Lukkoja on kahdenlaisia, automaattisesti pääälle kytkeytyviä sekä kuljettajan erillisellä kytkimella kytkettäviä. Pääosin helkilöautoissa on aina kitkalukko.
4-vetoisista ajoneuvoista löytyy myös etu- ja taka-akselin välistä toiminnaltaan vastaava vääntömomentin tai pyörimisnopeuksien eroa rajoittava osa. Normaalisti ajettaessa tasauspyörästö antaa kaiken voiman sille pyörälle, jolla on vähemmän kitkavastusta tienpinnasta. Eli kun tullaan jäälle, ja toinen pyörä menettää pidon, tasauspyörästö välittää kaiken voiman tälle pyörälle joka sutii, ja tässä ei ole mitään järkeä. Tasauspyörästön lukolla saadaan molemmat puolet vetävästä akselista pyörimään samaa nopeutta, jolloin jos toisella pyörällä on pito ja toinen sutii, autoa on mahdollista vielä hallita toisella puolella akselista, ja se myös hidastaa sutivan pyörän pyörintänopeutta, joka tällöin voi saada pidon takaisin. Tasauspyörästön lukossa on myös ongelmia. Sitä ei voi käyttää jyrkissä käännöksissä, koska se ei pysty tällöin tasaamaan pyörintänopeuksia. Silloin tasaus tapahtuu renkaan ja tienpinnan välillä. kun renkaat tällöin pyörivät eri nopeuksilla, ja jos tienpinta on isokitkaista materiaalia, renkaat joko pakkosutivat tai tasauspyörästö ei kestä ja hajoaa liikarasituksessa.
Detrot locker tasauspyörästön lukko 8.8" 31-urainen. Räjäytyskuva tasauspyörästön lukosta
Tehnyt Joel, Hisham, Silja